Osa 13

                      Pari viikkoa myöhemmin hoviin ilmestyi lääninherra Lamberts de Nouvilan seitsenvuotias poika saattajinaan kuusi ritaria. Portilta käytiin ilmoittamassa asiasta domina Blanchelle, joka antoi luvan päästää seurueen sisään. Togesin linnanvouti tuli vieraiden mukana.

-Armollinen domina. Tässä on Bertrans Lomanhes, yksi luotetuimmista Lamberts de Nouvilan ritareista. Hän selittäköön itse asiansa,

vouti ilmoitti, kumarsi ja käveli sitten dominan viereen. Blanche seisoi poikansa tuolin toisella puolella kuten aina, ja Elianor istui siinä. Katariina näki, että nuori domina vapisi jännityksestä.

-Armollinen linnanrouva Elianor de Toges. Olen tullut tuomaan lääninherra Lamberts de Nouvilan nuoremman pojan Franzin Togesin linnaan asepojaksi, kuten herrani on sopinut miehenne, lääninherra Feris de Togesin kanssa,

ritari ilmoitti juhlallisesti ja kumarsi syvään Elianorin edessä. Miehen yllä oli rautapaita ja sen alla tunika, joka ulottui polvien alapuolelle. Tunikan alta näkyivät rautaiset jalkasuojat. Miekkansa kaikki miehet olivat joutuneet jättämään portille. Ei ollut hyvä olla liian luottavainen, varsinkaan kun linnanherra itse ei ollut paikalla. Siitä syystä saliin oli myös astellut muutama linnoituksen oma ritari ja näiden olemus näytti olevan äärimmilleen jännittynyt. Katariina näki sivusta domina Blanchen supattavan jotakin nuoremmalle dominalle. Tämä ei osoittanut eleelläänkään sitä, että hänelle annettiin ohjeita.

-Otamme pojan sopimuksen mukaisesti saamaan koulutusta ritariksi valmentautumisessa. Hänen tavaransa voidaan siirtää rouvashuoneeseen. Siellä hän saa tavan mukaan opetella kohteliaita käytöstapoja naisia kohtaan,

domina Elianor sanoi arvokkaasti ja nyökäytti päätään kevyesti. Pojan tavaroilla Elianor tarkoitti onnetonta pientä nyssykkää, joka käsitti tämän koko maallisen omaisuuden. Katariina näki, että poika oli hyvin urhea, vaikka olikin joutumassa hyvin nuorena eroon vanhemmistaan ja tutusta kodistaan. Ritari Bertrans kumarsi jälleen ja se kaikki vaikutti Katariinasta äärimmisen huvittavalta. Jälleen domina Blanche kuiskutteli jotakin Elianorille.

-Pyydän palvelijoita valmistamaan teille kevyen aterian. Toivon teidän miehinenne liittyvän illallisella seuraamme ja sen jälkeen saatte levätä matkanne rasituksista yön yli,

nuori domina lupasi. Ritari kiitti ja poistui miehineen huolehtimaan hevosten majoituksesta linnanvoudin kanssa.

Katariina käveli myöhemmin muureilla Elianorin kanssa ja kyseli tältä mistä tässä oikein oli kyse.

-Jos lääninherra saa useampia poikia, niin heistä tulee joko ritareita tai pappeja. Meidän kataarien joukossa kaikista tulee enemmän tai vähemmän varmasti ensin ritareita ja myöhemmin heistä voi tulla täydellisiä,

Elianor aloitti. Tämän verran Katariina jo tiesikin.

-Poika lähetetään toisen lääninherran linnaan asepojaksi kuusi-seitsemänvuotiaana. Ensin poika lähinnä palvelee meitä naisia rouvashuoneessa sen vuoksi, että hän oppisi ritarilliset käystöstavat. Siitä vastaamme me, rouvashuoneen asukkaat. Tämän lisäksi pojalle valitaan opettajat jousiammuntaa, ratsastusta, miekkailua ja peitsenkäyttöä varten. Koulutus aloitetaan heti,

Elianor jatkoi.

-Se kuulostaa aika rankalta,

Katariina kommentoi varovasti. Elianorin kulmat kohosivat ällistyksestä.

-Mutta tottakai! Sen täytyykin olla rankkaa, jotta nuorukaisista kasvaisi hyviä ritareita. Voi Catherine, sinä olet niin helläsydäminen. No niin, jatketaanpa. Joskus viidentoista tai kuudentoista ikäisenä poika ylennetään aseenkantajaksi. Heitä sinä olet nähnytkin täällä. Silloin naisten antama koulutus on ohi ja tulevan ritarin täytyy keskittyä täysin aseharjoituksiin ja ratsastukseen. Kuten näet, tuolla alhaalla harjoitellaan parhaillaankin,

Elianor osoitti etupihalla keskenään miekkailevia pareja. Viimeinen lause oli tavallaan tarpeeton, sillä Katariina oli todellakin nähnyt ja kuullut näitä harjoituksia useamman kerran.

-Ritarit täytyy pitää taistelukunnossa mahdollisen hyökkäyksen varalta. Togesin linnoituksen ongelma on, että sen maine valloittamattomana linnoituksena pitää innokkaat yrittäjät poissa, joten meidän ritarimme saavat valitettavan vähän todellista taistelukokemusta. Nämä tänne jääneet ovat hyvin kateellisia niille, jotka pääsivät Ferisin mukaan,

Elianor hymyili vinosti.

-Minua taas kummasti miellyttää ajatus siitä, että tänne ei todennäköisesti hyökätä,

Katariina mutisi ja sai Elianorin helähtämään nauruun.

-Me naiset olemme todellakin hyvin turvattomia ja siksi yleensä eri mieltä tästä asiasta miesten kanssa. Viisas nainen ei ilmaise miehelle tuollaista mielipidettä. He tykkäävät leikkiä sotilaita,

Elianor sanoi kikattaen.

-Minä olen huomannut,

Katariina totesi tyynesti.

-Mihin minä jäinkään? Taistelukoulutukseen, aivan. Ferisin aseenkantajat eivät ole nyt näiden miesten joukossa, sillä he seuraavat häntä huolehtien hänen varusteistaan. Heidän tehtävänsä on myös suojata herraansa taistelussa. Mikäli vanhempi heistä osoittaa tällä kertaa riittävää taitoa ja urhoollisuutta, on hänen edessään ritariksilyöminen.

Katariina muisti nähneensä elokuvia, joissa sellainen tapahtui. Olikohan se todellisuudessakin vastaavanlainen tapahtuma?

-Miten hänet lyödään ritariksi,

hän kysyi Elianorilta.

-Se on oikein juhlallinen tapahtuma, sillä se on monesti ainoa todella suuri hetki nuorukaisen elämässä. Vähän samalla tavoin kuin naiselle ovat hänen ensimmäiset häänsä.

-Ensimmäiset,

Katariina ihmetteli.

-Neitsyyden voi menettää vain kerran, Catherine. Olet varmaan huomannut, että miehet ovat usein huomattavasti vanhempia kuin vaimonsa. Naisia kuolee synnytykseen tai sen jälkeen,

Elianor vastasi värähtäen. Nuorta dominaakin näytti pelottavan mahdollinen raskaus ja synnytys, Katariina huomasi.

-Sinä kyselet niin paljon, että minä en muista mitä olen puhumassa ja hypin asiasta toiseen,

Elianor moitti häntä. Katariina pyysi anteeksi ja Elianor jatkoi:

-Ritariksilyömistä edeltävän yön nuorukainen valvoo linnan kappelissa rukoillen. Tai niin ainakin toivotaan. Aamulla hänet haetaan, puetaan parhaimpiin vaatteisiinsa, kävelytetään linnanherran eteen ja nuorukainen polvistuu. Hän vannoo juhlallisen valan, jossa hän lupaa vastustaa vääryyttä, puolustaa oikeutta ja suojella leskiä ja orpoja. Sen jälkeen arvokkain paikalla oleva ritari lyö polvistuneen ritariksi koskettamalla hänen molempia olkapäitään omalla miekallaan. Sitten tuore ritari nousee ja hänen vyötäisilleen sidotaan miekka. Illalla tätä tietenkin juhlitaan.

Katariina pyöräytti silmiään.

-Minä jotenkin epäilen, että niissä juhlissa käytetään melkoiset määrät olutta ja viiniä,

hän sanoi huokaisten.

-Voi Catherine. Se on miesten tapa. Me emme aina pidä siitä, mutta heidän täytyy antaa tehdä luontonsa mukaan,

Elianor selitti silmät niin kirkkaina, että Katariina puhkesi hyväntahtoiseen nauruun.

                      Illallisella ritari Bertrans Lomanhes istui domina Elianorin vieressä. Katariina näki miehen liehittelevän nuorta linnanrouvaa täysin avoimesti ja niin imelästi, että hänen vastenmielisyytensä ritaria kohtaan kasvoi hyvin nopeasti. Katariina näki miehen vilkaisevan aina silloin tällöin hänen suuntaansa. Katariinan pöytäseurana istui yksi vieraista ritareista, mutta välinpitämättömänä hän oli antanut tämän nimen liukua ohi korviensa. Katariina keskittyi kestämään illallisen loppuun. Sen päätyttyä hän poistui niin nopeasti kuin kohteliaisuussäännöt vain sallivat ja kävi nukuttamassa Erikin.

Kävellessään kohti rouvashuonetta Katariina äkkiä aisti vaaran. Hän oli oppinut melkein haistamaan sen näinä kuukausina. Vaistomaisesti hän tihensi askeliaan. Katariina ehti kuulla vain kahahduksen, kun mies ilmestyi ja puristi hänet seinän ja oman ruumiinsa väliin. Se oli Bertrans Lomanhes. Mies kouraisi Katariinaa toisesta rinnasta ja puristi toisella hänen takamustaan. Hän hamuili Katariinan kaulaa himosta huohottaen. Neito jäykistyi ensin, mutta alkoi sitten taistella vastaan. Mies oli kuitenkin hyvin voimakas ja niin kiimassa, ettei tajunnut mitään. Katariina tunsi tämän kalun seisovan kovana hänen lantiotaan vasten miehen pitkän mekon alla. Tuntiessaan miehen alkavan nostaa hänen hameitaan Katariina otti viimeisen keinonsa käyttöön. Hän ujutti terävän pienen veitsensä ulos tupestaan ja alkoi työntää kättään oman ja miehen lantion väliin. Se sai aina miehet luulemaan, että hän oli osallistumassa heidän helpottamiseensa ja se toimi tälläkin kerralla. Nopeasti Katariina työnsi veitsen terävän kärjen miehen nivusiin kiinni. Bertrans jäykistyi.

-Yksikin väärä liike, yksi ainoa väärä liike, ja teistä tulee eunukki,

Katariina kähisi raivoa täynnä olevalla äänellä. Vakuuttaakseen miehen asiasta, hän painoi terää vähän lisää. Mies irrotti välittömästi ja astui monta askelta taaksepäin. Katariina tuijotti häntä leiskuvin silmin.

-Lähtekää,

hän komensi ritaria. Mies näytti pohtivan tilannetta.

-Jos te aiotte lähestyä uudestaan, te saatatte onnistua. Yhtä paljon mahdollista on, että te epäonnistutte ja minä leikkaan teitä kivuliaasti kalunne juureen,

Katariina sanoi tyynen rauhallisella äänellä. Mies epäröi yhä. Sitten jostain kauempaa kuului askeleita ja naisten ääniä.

-Minä palaan vielä asiaan,

ritari sanoi uhmaavalla äänellä ja poistui. Katariina odotti niin kauan, että mies hävisi näkyvistä ja juoksi sitten rouvashuoneen turvaan. Vasta siellä hän uskalti tärisevin käsin laittaa veitsen pois. Seuraavana aamuna Katariina pysytteli rouvashuoneessa niin kauan, kunnes kuuli vieraiden ritarien lähteneen.